 Eräs
toisen maailmansodan tunnetuimmista Stukaohjaajista oli Kurt Kuhlmey. Hän syntyi Insterburgissa, Itä-Preussissa ja ura
lentäjänä alkoi 15-vuotiaana purjelento-oppilaana. Lupakirjansa saatuaan hän aloitti
harjoittelun moottorikoneilla, Luftwaffeen huhtikuussa
1934 ja tiedustelukouluun Prenzlauhun. 1935 oli
hävittäjäohjaajakoulutuksessa Schleissheimissa. Vuoden lopulla saavutti hävittäjä- sekä
hävittäjä-pommittajapätevyyden
ja
kirjautui Dresdenin
sotakorkeakouluun upseerikokelaana.
Liittyi syöksypommituslaivue
StC162:een Schwerinissä 1936, missä aloitti tutustumisen Stukaan.Huhtikuussa 1938 oli komennettuna StG
168:ssä Grazissa, Itävallassa, kunnes hänen komentoonsa siirtyi lentotukikohta Insterburgissa huhtikuussa
1939. Toisen maailmansodan sytyttyä syyskuussa 1939,
yliluutnantiksi ylennetty Kuhlmey oli 1:n lentueen komentaja StG
1:ssä. Yksikkö osallistui salamasotaan Puolassa,
Norjassa, Ranskassa sekä taisteluun Englannista elokuussa
1940. Nopeat ja liikkuvat Englannin ilmavoimat aiheuttivat raskaat
tappiot laivueen hitaille Ju-87 koneille. Kuhlmey sanoi
myöhemmin, että hänen monista tehtävistään taistelu Englannista
oli hankalin hänen urallaan. Kuhlmeyn lentue menestyi kuitenkin hyvin
Maltan
hyökkäyksessä ja lukuisissa muissa
operaatioissa välimereltä Pohjois-Afrikkaan.
Kuhlmeyn ainutlaatuiset lentäjän –ja
komentajantaidot tulivat laajalti tunnetuiksi omien ja vihollisten
joukkojen keskuudessa. Tammikuussa 1942, hänen
yksikkönsä oli 2:s lentueen vahvistuksena , StG 3.
Maaliskuuhun mennessä hän oletettavasti komensi StG 3
ja johti yksikköään operaatioissa Kreikassa,
Kreetalla, Jugoslaviassa ja Krimillä.
Jatkosodan
suurhyökkäys ja lento-osasto Kuhlmey
Kannaksen suurhyökkäyksen
alettua rajuna pyydettiin materiaali- ja taistelukalustoapua Saksalta.
Asevelikin oli tiukilla sotatoimien sujuessa liittoutuneita vastaan
yhä huonommin, silti apua maa- meri- ja ilmataisteluihin
saatiin. Saksan
sodanjohto halusi vakauttaa Karjalan kannaksen tilannetta
ja
osana luvattua apua taisteluosasto Kuhlmey tuli Suomeen 12.6.1944.
Kuhlmey johti osastoaan mm. Talin ja Ihantalan rajuissa
taisteluissa tehden osaltaan mahdolliseksi
suurhyökkäyksen pysäyttämisen.
Suomen päädyttyä
välirauhansopimukseen, yksikkö poistui.
Maaliskuussa 1945 Kuhlmeystä tuli SG:n
hävittäjä-pommittaja 2-
Immelmann–yksikön komentaja Saksassa, jossa tehtävässä palveli sodan loppuun. Kuhlmey
oli lentänyt sodassa noin 500 taistelulentoa, joista 30 FW
190:llä, ylennyt everstiksi ja palkittu
ritarimerkillä. Sodan jälkeen hän
työskenteli Saksan  tiedustelupalvelussa. Kun Saksan
puolustusvoimat järjestettiin uudelleen,
hänestä tuli puolustusministeriön
jäsen, myöhemmin Saksan ilmavoimien suunnittelu
–ja operaatiopäällikkö
sekä toisen ilmadivisioonan komentaja.
Eläkkeelle
pidetty upseeri siirtyi kenraalimajurina Saksan
ilmakuljetuskomennuskunnasta.
Luftwaffen osasto Kuhlmeyn lentäjät taistelivat
Suomen puolesta, tekivät sotilaina parhaansa.
Tämä heidän apunsa vaikutti oleellisesti
Suomen säilymiseen itsenäisenä kansana.
Teos: Hannu Valtonen, Keski-Suomen Ilmailumuseon julkaisuja 2
Lento-osasto Kuhlmey. Saksan Luftwaffe Suomen tukena kesällä 1944
Katso: Linkit
|
