Varpasen asutushistoriaa. Kirjatiedot Varpasen ensimmäisistä asukkaista ovat vuodelta 1646.  Kolme vuotta myöhemmin kylällä oli yksi ortodoksi- ja kaksi luterilaistaloa. Nämä sijaitsivat Varpasenlahden etelärannalla Parnunniemen seudulla, näihin aikoihin on asutusta tullut myös Korkeavaaran maisemiin. Toimeentulo saatiin pyyntitaloudesta 1600-luvun puoliväliin, jolloin alkoi voimakas maatalouden kasvu. Oman osansa kylän lähihistoriasta muodostaa sodanaikainen kaivosyhdyskunta Mätäsvaara.

Lieksa-Kylänlahden-Varpasen tie. Vuosisadan alussa valmistuneen Lieksa-Nurmes tien muuttaminen kulkemaan Kylänlahden ja Varpasen kautta tuli ensimmäisen kerrran esille pitäjäkokouksessa v. 1850 kylien talollisten toimesta, mutta kuvernööri ja senaatti hyväksyivät suunnitelman vasta v.1863. Valtio myönsi Pielisjärven kunnalle 12.000 markan lainan käytettäväksi tien rakennukseen. Tietöihin velvoitettiin vain ne kylien talot, joille tiestä oli hyötyä. Pielisjärven puolelta tiekustannuksiin osallistui 89 tilaa, Varpasesta ja Nurmeksesta 20. Ajokuntoiseksi tie saatiin v. 1868 mutta lopullinen valmistuminen siirtyi vielä viisi vuotta Halinsillan rakennustöiden viivästyttyä.

"Tietoliikenne".  Senaatti myönsi 1901 Pielisjärven Telefooniosakeyhtiölle luvan vetää puhelinjohdon Pielisjärven kirkonkylästä Joensuun kaupunkiin. Toinenkin alan yrittäjä ilmaantui vuosikymmentä myöhemmin, kun Viekin Telefooniyhtiö aloitti virallisesti toimintansa, sen johdot ulottuivat Viekistä Lieksaan ja Nurmekseen sekä Varpasen kylällä sijaitsevalle Viekin (Viekki) asemalle. Asemalla toimi myös postipankki aina 60-luvulle asti. Postista mainittakoon, että hieman syrjäisen sijaintinsa vuoksi se houkutteli rahan nostoon myös virka-ajan ulkopuolella. Niinpä kassakaappi oli haussa useampanakin aamuna postin virkakauden aikana.

Rautatie. Ratatyöt aloitettiin Joensuusta Lieksa-Nurmes rataosalla syksyllä 1909, rata valmistui 16.10 1911. Pielisjärven alueella oli kolme asemaa, Lieksa neljännen luokan asema, viidennen luokan asemia Vuonislahti ja Kylänlahti. Lisäksi oli neljä laiturivaihdetta Kelvä, Tiensuu, Jamali ja Viekki (Varpasessa). "Rautahepo" oli kansan suosima kulkuneuvo uutuutensa, nopeutensa ja halpuutensa vuoksi. Kilometri vuoden 1897 tariffilla maksoi III luokassa 3,6 penniä, kun esimerkiksi hevoskyydityksessä taksa oli 14 penniä. Matka Lieksasta Joensuuhun maksoi 3,74 markkaa, jonka ansaitsemiseksi renki sai tehdä töitä puolitoista päivää.

Vanhat valokuvat:  Lieksan raittia, nostokone,  Viekki -vanha asema

Kyläyhdistys