Tämän jyhkeän ja akustisesti erinomaisen näyttämön muodostavat nelikymmenmetriset pystysuorat kallioseinämät, avolouhoksen vedellä täyttynyt laguuni ja laaja tasanne, jossa on 400-paikkainen istuinkatsomo. Louhos on toiminut konserttien ja esiintymisten lisäksi myös mm. teräsmieskisan haastavana osakilpailuareenana.

Kaivoskonsertit ideoi 80-luvulla mainosgraafikko Juha Tolvanen. Ne käynnistyivät vuonna 1995 yhteistyössä  Lieksan kaupungin, Lieksan Nuorisopuhallinorkesterin, Lieksan Vaskiviikkojen sekä Varpasen kyläyhdistyksen talkootöinä. Pieni kuva: Kunitachi Music College Brass Band Japanista louhoksella. Puhallinorkesteri Ameriikan Poijjat  yhdysvaltain Minnesotasta  oli  kuitenkin kaivosnäyttämöllä  ensimmäisenä vieraillut muusikkoryhmä aloitusvuonna 1995. 

Katso Lieksan Vaskiviikkojen konserttitiedot ja varaa täältä !

www.lieksabrass.com

Kirjatiedot Varpasen ensimmäisistä asukkaista ovat vuodelta 1646.  Kolme vuotta myöhemmin kylällä oli yksi ortodoksi- ja kaksi luterilaistaloa. Nämä sijaitsivat Varpasenlahden etelärannalla Parnunniemen seudulla, näihin aikoihin on asutusta tullut myös Korkeavaaran maisemiin. Toimeentulo saatiin pyyntitaloudesta 1600-luvun puoliväliin, jolloin alkoi voimakas maatalouden kasvu. Oman osansa kylän lähihistoriasta muodostaa sodanaikainen kaivosyhdyskunta Mätäsvaara.

Lieksa-Kylänlahden-Varpasen tie. Vuosisadan alussa valmistuneen Lieksa-Nurmes tien muuttaminen kulkemaan Kylänlahden ja Varpasen kautta tuli ensimmäisen kerrran esille pitäjäkokouksessa v. 1850 kylien talollisten toimesta, mutta kuvernööri ja senaatti hyväksyivät suunnitelman vasta v.1863. Valtio myönsi Pielisjärven kunnalle 12.000 markan lainan käytettäväksi tien rakennukseen. Tietöihin velvoitettiin vain ne kylien talot, joille tiestä oli hyötyä. Pielisjärven puolelta tiekustannuksiin osallistui 89 tilaa, Varpasesta ja Nurmeksesta 20. Ajokuntoiseksi tie saatiin v. 1868 mutta lopullinen valmistuminen siirtyi vielä viisi vuotta Halinsillan rakennustöiden viivästyttyä.

"Tietoliikenne".  Senaatti myönsi 1901 Pielisjärven Telefooniosakeyhtiölle luvan vetää puhelinjohdon Pielisjärven kirkonkylästä Joensuun kaupunkiin. Toinenkin alan yrittäjä ilmaantui vuosikymmentä myöhemmin, kun Viekin Telefooniyhtiö aloitti virallisesti toimintansa, sen johdot ulottuivat Viekistä Lieksaan ja Nurmekseen sekä Varpasen kylällä sijaitsevalle Viekin (Viekki) asemalle. Asemalla toimi myös postipankki aina 60-luvulle asti. Postista mainittakoon, että hieman syrjäisen sijaintinsa vuoksi se houkutteli rahan nostoon myös virka-ajan ulkopuolella. Niinpä kassakaappi oli haussa useampanakin aamuna postin virkakauden aikana.

Rautatie. Ratatyöt aloitettiin Joensuusta Lieksa- Nurmes rataosalla syksyllä 1909, rata valmistui 16.10 1911. Pielisjärven alueella oli kolme asemaa, Lieksa neljännen luokan asema, viidennen luokan asemia Vuonislahti ja Kylänlahti. Lisäksi oli neljä laiturivaihdetta Kelvä, Tiensuu, Jamali ja Viekki (Varpasessa). "Rautahepo" oli kansan suosima kulkuneuvo uutuutensa, nopeutensa ja halpuutensa vuoksi. Kilometri vuoden 1897 tariffilla maksoi III luokassa 3,6 penniä, kun esimerkiksi hevoskyydityksessä taksa oli 14 penniä. Matka Lieksasta Joensuuhun maksoi 3,74 markkaa, jonka ansaitsemiseksi renki sai tehdä töitä puolitoista päivää.

Mätäsvaaran kylä

Kylän tapahtumien pitopaikaksi on kunnostettu vanha seurojentalo Mäkitupa.  Näyttämökorokkeineen ja katsomotiloineen se on suosittu näytelmäiltamien ja kylän yhteisien tapahtumien kiintokohde. Taloa on myös vuokrattu yksityisiin tilaisuuksiin. Viime vuosien toiminta on painottunut kuitenkin enemmän Mätäsvaaran Kaivosnäyttämön ja sen toimintojen kehittämiseen. Kaivosnäyttämölle rakennettu mm. 400-paikkainen katsomo sekä sähköistys näyttämöalueen tuntumaan.



Valokuvat: Tuomo Pölönen: Lieksan raittia, nostokone,  nostalgiatanssit,  Vilho Haimakainen, laguuni, asema